Kaunis mieli - Pyhimys

Joo, säädöt on kunnos

Pari tahtii ni sit vois alottaa

Tää alotus on aina hankalaa, pannaan valot pois

Mä pidän silmät kii aluks, kokeillaa silleen

Vaik en mä pelkää ankaraa vastaanottoa sen suhteen mitä pudotan

Vaik kuuhun asti kurotan, en usko et mä murjotan

Kovin pitkää jos en taivaalt sitä alas saa

Mut kämmenet hikoo, kun ekaa kertaa tavataan

Mul ei oo roolii, jonka alle voisin konttaa

Mä oon nakupelle, vaan Kalen skebat komppaa

Ehkä mä oon vääräs paikas väärään aikaan

Ja väärä mies tähän, kun niin kovin päätä painaa

Kato, mä leikkaan pintaani höylällä

Tökätkää haarukal mä oon vereslihalla pöydällä

Moni asia ois vaan hyvä jättää löytämät

Mut mä oon rehellinen en osaa itteäni höynäyttää

Mä kerron kaiken ja järkytyn itekin

Mä oon vaikee luonne, äläkä vittu kysy miten nii

Mä tiedän et se on muotii olla outo nykysin

Mut oisin jotain iha muuta, jos mä vaan pystyisin

Mitä mielellä, en ymmärrä mieltäni

Mieli puhuu kauniita, en puhu samaa kieltä

Koitan puhuu ajatuksii ulos kielelläni

Ja kieli vaan puhuu

Mieli ei oo samaa mieltä

Kaunis on sekavaa ja sekava kai kaunista

Se paha, paha olo tuntuu pahalta täl sekalla

Mut sekunnin päästä voi kirkastuu taas taivas

Ja mä tunnen, että jokainen lahja on kirous ekana

Serotoniinitasot heittelehtii laidast laitaan

Jos mä en saa mitää aikaan, pää ei pysy pystys lainkaan

En tiedä mitä sain, ku sain nää mun aivot

Onks se saatanantauti vai onkse lahja taivaan

Terve mieli, terveen talon lapsi

Mut vanhemmiten mieli saattaa kasvaa kauniimmaksi

Mä elin näin vanhaks asti kunnes tajusin

Et sairas on vaan se, joka tuntee olonsa sairaaksi

Mun frendipäs se sanoi, et kelaa sun varpaita

Ja yllättäen se tehoo kun pääs tuntuu harmaalta

Mut kaikkein parhainta, sitä ihan parhainta

Oloo ei saa takas, kun on aina on vähän varpaillaan

Sen suhteen et lähteeks mieli taas karkaamaan pimeään

Ne ei tiedä omaa nimeään, mä sanon «Vitut nimestä»

Mä tiedän sen, mut vieläkään en tiedä kuka oon

Eikä se selvii mitenkään, ei kirveelläkään

Mitä mielellä, en ymmärrä mieltäni

Mieli puhuu kauniita, en puhu samaa kieltä

Koitan puhuu ajatuksii ulos kielelläni

Ja kieli vaan puhuu

Mieli ei oo samaa mieltä

Kaunis on sekavaa ja sekava kai kaunista

Se paha, paha olo tuntuu pahalta täl sekalla

Mut sekunnin päästä voi kirkastuu taas taivas

Ja mä tunnen, että jokainen lahja on kirous ekana

Mä kirjotan mun sielun näihin kuuteentoist tahtiin

Koska pelkään et ne vahtii.

Mä haluun päästä pois ahdingosta

Kelaan et, jos kerron suoraan avaustrackilla

Kaiken mistä en haluu puhuu, ne ei tuu naamaan räkimään

Mä oon niin minä, minä niin avoimesti kun voin

Mut kopin ulkopuolel en oo kovin avoin

En suunnittelu mitään, mut tähän mä kai tahdoin

Mä voitin, kun pelkojani vastaan kapinoin

Otin mun tunteet ja laitoin petrimaljaan

Jotenki ujutin mun mielelleni valjaat

Koitan tutkii sitä objektiivisesti

Mä oon objekti ja subjekti, tää on mielentilatesti

Testaan sitä synkempää ja vaikeempaa ja kauniimpaa puolta

Sitä mil me eletään ja kuollaan

Ja vaik puhun itestäni, kelaa vähän pitempään

Mä toivon et jokainen vois löytää tästä jotain itestään

Mitä mielellä, en ymmärrä mieltäni

Mieli puhuu kauniita, en puhu samaa kieltä

Koitan puhuu ajatuksii ulos kielelläni

Ja kieli vaan puhuu

Mieli ei oo samaa mieltä

Kaunis on sekavaa ja sekava kai kaunista

Se paha, paha olo tuntuu pahalta täl sekalla

Mut sekunnin päästä voi kirkastuu taas taivas

Ja mä tunnen, että jokainen lahja on kirous ekana