1065: Aika - Moonsorrow

Tääl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat

Muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut

Ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat

He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa

He valloittivat, ryöstelivät kunniaksensa

Ja etenivät voittoisasti perääntymättä

Vaan samat aikeet toisella, heitä pahemmalla

Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata

Koskaan eivät he uhkaa väistäneet

Tarttuivat kirveisiinsä jumalten

Vastus kuitenkin vahvistuneena

Päättänyt oli heidät musertaa

Oli kääntyvä uusi sivu

Taistelussa ruttoa vastaan

Eihän kunniaa voi saavuttaa

Jos jättää kokematta kuoleman

Jäätyi verensä hankeen

Valtakautensa lepää nyt pohjassa

Ylväs liekki sammui, vaan silti

Voittaja saa häpeää kantaa

He hukuttivat myös kunnian

Nyt valtaistuimella istuu väärä kuningas

Nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin

Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa

Voi menneisyyteen itse"mme emme unhoittaa

On aika pysähtynyt