VUOSI - Yö

Syksy lakaisi puut

Lehdet maahan putoaa

Kylmä tuuli sai mut

Kaulukseni nostamaan

Tunsi kulkevani elämäni

syksyä päin

Myös syksyn ja sateen

sun silmissäs näin

Annoit käden luona

puiden harmaiden

Mä lopetan syksyn

Hei mä katkaisen sen

Tuo sade haihtukoon

Tuo myrsky loppukoon

Tää meille on juhlaa

ja maailmastani

laulun mä teen

Talvi valkoisen huntunsa

maahan pudottaa

Mä kanssasi kuljen

tän muistan unohtaa

ja vaikka miljoonat kädet

meitä pois työntääki

Ja vaikka tuhannet suut

meille nauraakin

Niin mä muistan syksyn

ja kun yksin harhailin

Ja mä muistan ne kerrat

kun pulloon tuijotin

Luona kantakapakan

minä maailman parannan

Niin luulin mä enää en

ja siksi laulun mä teen

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja vielä kanssas mä matkaa teen

matkaa maailman tuulia päin

ylöspäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja on helpompi olla näin

Kun en katso enää alas

vaan eteenpäin

On kesä kukkineen

tullut meidän huoneeseenToivon että se on tullut

myös jäädäkseen

Koska jokainen tunne

mitä tuntenut en

Tämä kesä on antanut

mulle varmuuden

Taas kestän syksyn

ja aution maan

Taas kestän tuulen

joka sai mut kaatumaan

Koska muistan luona

puiden harmaiden

Lopetin elämäni syksyn

ja siitä laulun mä teen

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja vielä kanssas mä matkaa teen

matkaa maailman tuulia päin

ylöspäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja on helpompi olla näin

Kun en katso enää alas

vaan eteenpäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja vielä kanssas mä matkaa teen

matkaa maailman tuulia päin

ylöspäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja on helpompi olla näin

Kun en katso enää alas

vaan eteenpäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on

ja vielä kanssasi matkaa teen