Armo - Ruoska

Sä tunnet kuinka sua ylös revitään

sä kuulet ääniä, mutta et näe ketään

Joku sulle huutaa, koetat silmäs avata

keskeltä usvan joku sua tuijottaa

Harmaassa huoneessa sä leijut katossa

alhaalla näet itsesi vuoteella makaavan

Nyt kiidät kuilun läpi kohti valoa

kunnes heräät kipuun rintaan pakottavaan

Maasta olet tullut, jälleen maaksi olet tuleman

Ei löydy armo maasta, ei vedestä, ei tulesta

Maasta olet tullut, jälleen maaksi olet tuleman

Sut sidottu on letkuihin muovisiin

olet kuin sätkynukke suuren mestarin

Sä revit kahleet pois ja pääset vapauteen

vain pitkä viiva kertoo matkan loppuneen