Kuka Näkee - Neljä Ruusua

Sokeana hän syntyi tänne pohjolan kolkkaan

Varttui lämpimässä perheessä, uskoi että hyvä voittaa

Ei koskaan nähnyt, kuinka aurinko laskee ja hukkuu metsän taa

Unissaan sen kuvittaa säteeseen viimeiseen

On hukuttautunut niin monta kertaa itsesäälin kyyneliin

«miksi juuri minä?»

kysynyt itseltään

On meinannut ottaa kasan unilääkkeitä nukkuakseen pois

Muttei sitä koskaan pystyisi katumaan

Tänä päivänä sataa ja tuulee, sitä kuuntelee

Tänä päivänä on ilmeiden huumaa

Kylmää ja kuumaa

Märkää ja kuivaa

Tuntee kaiken sen

Hän ei ikinä nähnyt, kuinka kaunis hän onkaan

Muut näki mutta yksi tahtoi enemmän

Syvemmältä sielu, oli monta kertaa puhtaampi kuin muut

Niin onnellinen, siihen on salaisuus

Tänä päivänä sataa ja tuulee, sitä kuuntelee

Tänä päivänä on ilmeiden huumaa

Kylmää ja kuumaa

Märkää ja kuivaa

Tuntee kaiken sen

Kuka näkee kaiken tuon, kuka löytää onnen luo?

Kuka näkee kaiken tuon, kuka löytää onnen luo?

Kuka löytää onnen luo?

Kuka löytää onnen luo?