Syyskuun Kyy - Lauri Tähkä

Oli humala aamu olin kalpea ku haamu,

Hennon suudelman ku sinulta mä sain.

Olin ku syyskuun kyy joka elämän hyytävänä kalliolla makoili vain.

Jotain sujautti taskuun, juoksin auringon laskuun

Syrjäsilmällä ne mua vilkuilee

Kaikki syyskuun kyyt jotka pimeänhetki vaikkei

Paikalleen jää vaan pakenee.

Kietoutuu kiinni minuun, antaudun silloin sinuun,

Piiloutuu tähtisäihkyyn syyskuun kyy sinne häipyy.

Viestin salaisen laittaa en voi elämä vaihtaa

Kylmän kauniina sut edessäni näin,

Sä oot mun syyskuun kyy joka salalaman saattamana

Sisään minun sydänmeni jäi

Öisten kattojen alla karseita kaikkialla,

Mutta arvaa mihin sinä mua viet

Mä oon se syyskuun kyy jonka taivas on kirkas

Tahdon ja sä tiedät suunnan tämän tien.

Kietoutuu kiinni minuun, antaudun silloin sinuun,

Piiloutuu tähtisäihkyyn syyskuun kyy sinne häipyy.

Kohteessa tulta kaipaan raapivat tähdet taivaan kohtalon soihtuja

Pakoon en tahdo päästä, ei kohtalokaan säästä rakkautta roihuvaa.

Kietoutuu kiinni minuun, antaudun silloin sinuun,

Piiloutuu tähtisäihkyyn syyskuun kyy sinne häipyy.