Miehen kyynelistä - Laura Voutilainen

Kotiin taas me saavutaan

puhumatta pitkin rantaa

kastuneet vaatteet riisutaan

sade ei voi periks antaa

se joitan mun mieleeni tuo

sun tyyneytes myrskyä kantaa

mun luo

Paljastaa mulle voit kyyneleesi

avata voit oven heikkouteesi

se vahvuutta on edessäin olla voit lohduton

paljastaa mulle voit kyyneleesi

tunnustaa tuskaa vain padonneesi

se rakkautta on aika myös pimeä valoton

mä tahtoisin niin nähdä sut kokonaan

Istutaan hiljaa vierekkäin

katseesi etsii vain suuntaa

joskus lempeyttä siinä näin

sitä ankaruus niin kovin muuntaa

me luvattiin myötä ja vastoin

on myrskyjen vuoro ja kestää

sen voin

Paljastaa mulle voit kyyneleesi

avata voit oven heikkouteesi

se vahvuutta on edessäin olla voit lohduton

paljastaa mulle voit kyyneleesi

tunnustaa tuskaa vain padonneesi

se rakkautta on aika myös pimeä valoton

mä tahtoisin niin nähdä sut kokonaan

Tiedän että voit ymmärtää

mut kuultavaksi se silti jää

se jää salaisuutesi tää

Paljastaa mulle voit kyyneleesi

avata voit oven heikkouteesi

se vahvuutta on edessäin olla voit lohduton

paljastaa mulle voit kyyneleesi

tunnustaa tuskaa vain padonneesi

se rakkautta on aika myös pimeä valoton

se parasta on mitä tehdä nyt voit