Juoksevan Veden Aika - Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus

Lumi sulaa, riisuu kauniin peiton rujon maan

Kevään jätteille nyt hautauomat kaivetaan

Kuumeisesti luonnon rumuus piiloon lapioi

Kun et omaa luontoasi piiloon laittaa voi

Ullakolla, pienen nurkkahuoneen hyllyllä

Ase, koneen osia ja miestenlehtiä

Poika makaa laverilla, työt on jääneet taa

Kevään virta solisee ja veri huohottaa

Isä katsoo savuavan saunan hiillosta

Koira kiertää kehää pihakaivon pohjalla

Poika kahlaa koivikossa, kuolaa poskellaan

Pian saapuu miehet valkoisissa takeissaan

Kevään tullen poika kuulee niitä ääniä

Joita ei voi kuulla isä eikä äitinsä

Vieraat alkavat vierastaa heidän taloaan

Juoru kulkee, mutta perheen eessä vaietaan

Talven maa mustaa mieltä

Rauhoittaa

Vaan juoksevan veden aikaan

Ei rauhaa saa

Sille, jonka kevät vei, nyt päätä puistetaan

Kielin halkaistuin hulluksi lyötyä muistetaan

Luullen, ettei se voi koskaan meitä tavoittaa

Vaan se lyö leiman kehen vain sen lyödä haluaa

Talven maa mustaa mieltä

Rauhoittaa

Vaan juoksevan veden aikaan

Rauhaa ei saa