Kyläkauppa - Juha Vainio

Kuulen kaukaa jo äänet kaupungin.

Seutu outo nyt on mut' kuitenkin

Täältä lähdin ja tänne palasin.

Tuskin kohtaan mä yhtään ystävää.

Toiset muuttaneet maisemaani on.

Olen täällä mä vieras, koditon.

Savut tehtaiden peittää auringon.

Kivikirkosta ristiä en nää.

Kertosäe:

Kyläkauppa yksinäinen

Kuollut on tien haaran luo

Kyläkauppa yksinäinen,

Kaikki muistot mieleen tuo.

Sieltä lapsena ostoksemme hain.

Mitä pyysin, sen aina myöskin sain.

Siellä myytiinkin melkein mitä vain,

Piikkilangasta siskonmakkaraan.

Kaikki tuttuja oli keskenään,

Siellä törmäsi aina ystävään.

Jutut kauppiaan kyllä mursi jään.

Siellä kertoa saattoi huolistaan.

Kertosäe.

Kyläkauppa yksinäinen

Kuollut on tien haaran luo

Kyläkauppa yksinäinen,

Kaikki muistot mieleen tuo.

Kaupan tyttöä salaa ihailin,

Hänen silmistään öisin uneksin.

Asioita mä aina keksinkin,

Että tyttöni jälleen nähdä voin.

Vuodet vierivät lähdin kulkemaan.

Luulin, että mä siten paljon saan.

Muistin tyttöäin tuskin ollenkaan.

Maailmalla vain pettymykset koin.

Kertosäe.

Kyläkauppa yksinäinen

Kuollut on tien haaran luo

Kyläkauppa yksinäinen,

Kaikki muistot mieleen tuo.

Täysin outo on kotiseutu tää,

Kauppa vanha tuo pian häviää.

Puskutraktorin alle sekin jää.

Elää täällä en millään enää voi.

Supermarket ja häly ihmisten.

Mitään lämpöä täältä löydä en.

Meni onneni ajat nuoruuden.

Miksi lähdinkään silloin minä pois?

Kertosäe

Kyläkauppa yksinäinen

Kuollut on tien haaran luo

Kyläkauppa yksinäinen,

Kaikki muistot mieleen tuo.