Ravintola Suru - Jonne Aaron

Jos sinne eksyy sinne jää

Ja haluu elää menettää

Päivät unohdukseen juo

Soi vanha levy rahisten

Sen sointi alakuloinen

Synkkää tunnelmaansa luo

Sua kerran paljon rakastin

Nyt vaivun yksin muistoihin

Ja vain tuoppi lohduttaa

Vaan kerran ehkä sinäkin

Käyt tänne silmin itkuisin

Ilman uutta rakkaimpaa

On ravintola suru, paikka yksinäisien

Mä eron jälkeen tänne tulin, tänne myöskin jäin

Ravintola suru, paikka yksinäisien

Meille koti viimeinen

On täällä hämy lohduton ja seisahtunut aika on

Joka päivä eilinen

Vain tuoppi vaihtuu täydempään, se auttaa kestämään

Ahdistusta muistojen

Ei kukaan tiedä päiviä, ei sitä koska lähdetään

Tyhjät tuolit kertoo sen

Ja surujansa levy soi kun ehkä tänään tulla voi

Valomerkki viimeinen

On ravintola suru, paikka yksinäisien

Mä eron jälkeen tänne tulin, tänne myöskin jäin

Ravintola suru, meille paikka viimeinen

Niin monen viime matkallensa lähtevän mä nään

Ravintola suru, paikka yksinäisien

Meille koti viimeinen

On ravintola suru, paikka yksinäisien

Niin monen viime matkallensa lähtevän mä nään

Ravintola suru, paikka yksinäisien

Meille koti viimeinen