Toisen kerroksen kevät - Johanna Kurkela

Sinä päivänä kun sinut oivalsin

Alkoi toisen kerroksen kevät

Kohta ihmeissäni minä katselin

Miten värit ne niin syvenevät

Siltä paikalta parvekkeelleni

Minä ryntäsin riemua niellen

Ja se loiste, se silmissä kirvelsi

Hädin tuskin mä näin pihatielle

Älä polta mua karrelle

Sano sekin jos oon liian lähellä sua

Se ei haittaa jos häikäiset

Kun hyväilee hehkusi hellästi mua

Mä niin alan olla sun valostas riippuvainen

Sinä päivänä aukaisin verhot

Että aurinko osaisi sisään

Koska hämärästä vasta vapautunut

Tarvii valoa lisää ja lisää

Älä polta mua karrelle

Sano sekin jos oon liian lähellä sua

Se ei haittaa jos häikäiset

Kun hyväilee hehkusi hellästi mua

Mä niin alan olla sun valostas riippuvainen

Sinä päivänä toiseen kerrokseen

Muutit sinäkin asuntoon kuusi

Jos et muuten niin ainakin sydämeen

Ja siitä alkaakin tarina uusi

Älä polta mua karrelle

Sano sekin jos oon liian lähellä sua

Se ei haittaa jos häikäiset

Kun hyväilee hehkusi hellästi mua

Mä niin alan olla sun valostas riippuvainen