Kohtalokas samba - Jenni Vartiainen

Niin viattomasti aivan

Hän palkaks työn ja vaivan

Noin illansuussa ravintolaan lähti istumaan

Vain grogin päätti ottaa

Niin se on aivan totta

Mutt' kuinka sattuikaan, hän joutui tanssikapakkaan

Oi caramba, silloin samba

Oli muotitanssi rytmikäs ja uusi

Uuden hurman, melkein surman

Toi se meidän Kalle Tappiselle aivan yllättäin

Jo grogi oli juotu

Ja toinen pöytään tuotu

Kun hänen luokseen leijaa tyttö nuori hurmaavin

«On nimeni Tamara

Se oisko suuri vaara

Jos lähtisit sä ukko-kulta kanssain tanssihin

Oi caramba, nyt soi samba

Tanssi tuo, se on kuin meitä varten luotu

Nouse veikko, vanha peikko

Tahdon näyttää sulle oivan samban ensiaskeleet.»

«Mut kuulehan Tamara

On eukko mulla Saara

Hän tuonut ompi mulle kaksitoista tenavaa

Ja se ei oikein passaa

Ett' ukko täällä hassaa

Mä tunnen kuinka omatunto alkaa kolkuttaa.»

«Oi caramba, tanssi sambaa»

Sanoi hälle silloin hurmaava Tamara

«Murhees heitä, eihän meitä

Paha Susi-Hukka vielä ole pannut poskeensa

Nyt kaikenlaiset viinit

Ja muutkin juomat fiinit

Ne Kalle Tappisen sai kohta riemutunnelmaan

Hän näki vain Tamaran

Jo häipyi muisto Saaran

Ja kaikki kaksitoista lasta jäivät unholaan

«Hei caramba, soita sambaa

Kyllä tämä poika kaikki viulut maksaa

Malja sulle, malja mulle

Vaikka menis sitten viimeisetkin siemenperunat.»

Mutt' saapui uusi aamu

Ja kalpeena kuin haamu

Nyt hotellissa yksin istuu Kalle Tappinen

Hän kepulisti jaksoi

Ne viulut maksoi

Kas poissa oli lompakko ja myöskin tyttönen

«Oi caramba, kallis samba»

Noituu Tappinen ja itseksensä tuumii:

«Kyllä varmaan Saaran armaan

Kanssa Säkkijärven polkka oisi tullut halvemmaks'.»