Keinu (Vain elämää kausi 7) - Jenni Vartiainen

Joka keinussa jumalten keinuu

Väliä taivaan ja helvetin heiluu

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Kun keinuu

Joka selässä ristinsä kantaa

Kohtalon haltuun itsensä antaa

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Kun keinuu

Hän on hiphopjumalan poika

Iskuja viskoo kuin salamoita

Tunsi sen vahvana sisältään

Mitä saanut on lahjana isältään

Se ikuisen kirouksen sisältää

Jota kuolemaan suruun ja ikävään

Ei kohtaloaan valinnut

Valtaistuimeensa lapsena jo kahlittu

Hänen tiensä on oleva lukittu

Se tie on esteillä tukittu

Siit on puhistu, jupistu, mutistu

Ennen kun saaga on valmis ei luhistu

Joka keinussa jumalten keinuu

Väliä taivaan ja helvetin heiluu

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Kun keinuu

Joka selässä ristinsä kantaa

Kohtalon haltuun itsensä antaa

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Onnee hakee paljain käsin pimeästä

Haavat syvenee mut ei lakkaa etsimästä

Ei, ei lupaukset paljon auta kun on tämä taakka

On oleva sivullinen aina kuolemaansa saakka

On nähnyt omiensa kääntyvän

Sillan alla virtaavien jokien jäätyvän

Häntä on kivitetty rehtorin nähden

Nimitetty lennoksi tähden

Vaikka tietää pimeyden koittavan

Silti uskoo valon viel voittavan

Joka keinussa jumalten keinuu

Väliä taivaan ja helvetin heiluu

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Kun keinuu

Joka selässä ristinsä kantaa

Kohtalon haltuun itsensä antaa

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Joka keinussa jumalten keinuu

Väliä taivaan ja helvetin heiluu

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Kun keinuu

Joka selässä ristinsä kantaa

Kohtalon haltuun itsensä antaa

Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu

Kun keinuu

Kun keinuu

Kun keinuu