Kissojen yö - Hector

Oli aamu jonkun Suomi-filmin

Joka kulisseilta näyttää vaan

Kuljit itkettynein silmin

Herrat söivät aamusuolaisiaan

Huusin:"Minne sut vien?"

Pyyhit pois sen tien

Sä niinkuin peitevärit sateeseen

On enää ennallaan ristiriidat

Joita kannat edelleen

Yli kissojen yön

Hän särkee seinämaalauksen

Jossa lapset rokkaa arkuissaan

Vanha nainen kuiskaa peilille arvoituksen:

«Ken on kaunein farkuissaan?»

Torin laitaan jään, katson ystävään

Joka sadan vuoden tuskaa myy

Halpaa se on, kun silmät nään:

On alla naamionsa kyy

Ja kissojen yö

Niin mä kerron minkä kuulin:

Puisen laivan on nähty uppoavan

Hän tulee viereen, on se tuuli

Kaikki särkyi ja tiedän taas alkavan

Kissojen yön

Pian aamu on ja hän on jälleen

Kädet ristissä niin peloissaan

Ja hän purkautuu kuin lapsi ystävälleen:

«Näänkö unta mä vaan?»

Mutta myrkyt liikkuu, kun tuuli käy

Kohtaa alkaa täälläkin pakastaa

Voit mennä pois tai vielä hetken nukkua tai rakastaa

Yli kissojen yön

Kissojen yö