Kalkkiviivoilla - Eppu Normaali

Kun mä lapsena sanoin äidille

Ettei se huolisi

Etten tekisi murhia

Enkä koskaan kuolisi

En tiennyt että vielä koittaa joulu

Jolloin ilman lahjoja jään

Ja että kaverini veisi koulu

Eikä palaisi yksikään

Nyt istun kiikkustuolissa

Hiuksin valjennein

Kynsin vanhaa kitaraa

Kynsin haljennein

Kerran katselin peilistä kuvaani

Kysyen «Mitä nyt?»

Miksi vanhenit ilman lupaani

Eihän tässä näin käydä pitänyt

Näytti siltä kuin Dorian Gray

Ryyppäis mun puolesta

Tukka lähti, oli vieläkin finnejä

Kalpenin huolesta

Nyt istun kiikkustuolissa

Hiuksin valjennein

Kynsin vanhaa kitaraa

Kynsin haljennein

Vuodet lastuja, vuole pois

Et saa mitenkään tylsäksi terää

Hautaan astu ja kuole pois

Ja toivo että joku samalla herää

Nyt istun kiikkustuolissa

Hiuksin valjennein

Kynsin vanhaa kitaraa

Kynsin haljennein

Kun me mentiin Sikarockiin

Haettiin kaljaa Voimasta

Meitä oli noin viissataa

Me vavistiin voimasta

Ja me oltiin hölynpölyä

Ja me oltiin kai kultaakin

Ja meistä lähti mölyä

Lähti korvista multaakin

Nyt istun kiikkustuolissa

Hiuksin valjennein

Kynsin vanhaa kitaraa

Kynsin haljennein

Muistelen nuoruuttani

Kurkkua kuristaa

Kun kuolema kalkkiviivoilla

Rinnalle puristaa

Nyt istun kiikkustuolissa

Hiuksin valjennein

Kynsin vanhaa kitaraa

Kynsin haljennein

Muistelen nuoruuttani

Kurkkua kuristaa

Kun kuolema kalkkiviivoilla

Rinnalle puristaa