Väistö - Apulanta

Kapeiksi käyneet on

kasvot jotka mätunsin

Kuihtuneet kuin ilma

vieläkään tiedäsyytä

Useat päivät on olleet

hiukan helpompia kuin eiliset

Tiettyyn rajaan asti pidin siitä

kun en huomannut mistäse kertoo

Päivääkään ei muuta kuin

vapaaehtoista sokeutta

Taistelun jälkiäon

vaikeaa piilottaa

Mut toisaalta niistähän voi

olla niin ylpee

Paljonko oikeastaan

haluaa muistaa

Vain virheestäoppiakseen

jota ei tunnusta

Vastaukset vääriin kysymyksiin

tilanteen tähden vain sumua nähden

Eilisestäon ikuisuus mut

huomiseen on tuplasti

Tämänkin hetken viisaus

muuttuu painolastiksi

Hauraampi kuin heijastus

valintojen oikeutus

Murtunut mielesi on

enkänäämitenkään

sitäkarttana päämäärään

Minäen vain usko

ettäsun on hyvänäin

muttei saa monikaan

sitäkoskaan tietää

sille ei oo paikkaa

Kauneus tekee kyyniseksi mutta

vastakohdasta ei edes puhua auta

Eilisestäon ikuisuus mut

huomiseen on tuplasti

Tämänkin hetken viisaus

muutuu painolastiksi

Hauraampi kuin heijastus

valintojen oikeutus

Uskoin

kuolemaan joka ei

jostain syystätullutkaan

odotin

valmiiksi vaikken laittautunutkaan

pelkäsin

vaikka se on niistäkaikista

turhinta

jotka on syvälle viety

Kätteni työn tunnistan

ja elän siitäuusintaa

Uskomatta lausettakaan

kirjoitettu tarinaa

Tarkoitus kai lunastaa

kuvalle jatkoaikaa

Eilisestäon ikuisuus

mut huomiseen on tuplasti

Tämänkin hetken viisaus

muutuu painolastiksi

Hauraampi kuin heijastus

valintojen oikeutus